lauantai 30. elokuuta 2014

Vanha hylly Loviisasta


Sain kuin sainkin itseni tänään Loviisaan, vaikka flunssa meinasikin pilata kauan odotetun reissun.
Oltiin nimittäin tänään toista kertaa ikinä katsomassa Loviisan wanhoja taloja.

Viime vuonna olimme ystävän kanssa tuolla ensimmäistä kertaa, ja ihastuttiin aivan täysin. Silloin myös lähdimme kotiin auto täynnä tavaraa, ja pää täynnä inspiraatiota toisten koteja kurkattuamme. Tänä vuonna odotukset taisikin sitten olla liian suuret, kun ei ihan niin käynytkään. Ensin petyimme torien antiikkimyyntiin. Liekö sitten että olimme liian myöhään liikenteessä ja kaikki oli mennyt, vai mikä, mutta jotenkin tosi huonosti oli itse antiikkia viime vuoteen verrattuna. Harmittaa myös kovasti että sekaan änkee vaatemyyjiä tms, jotka ei liity mitenkään antiikkitapahtumaan.
Lisäksi kävimme ihan vain pari "pakko nähdä"-kotia läpi, mä en pystynyt enempää. Jatkuva supistelu ja flunssa vei voimat niin ettei vaan jaksanut. Onneksi kuitenkin pari kotia nähtiin, ja oli todella mielenkiintoista nähdä miten remonteissa on edistytty!


Tehtiin me onneksi muutama löytö vielä siinä viime hetkellä. Ystäväni osti muutaman hyvin erikoisen mutta hienon laivan vanhan valaisimen. Hänen tyylinsä kun on enempi sellaista industrial/betoni tms maailmaa. 
Itse löysin kauan kaipaamani hyllyn makuuhuoneeseen. Voi että kun täydellinen hylly olikin! Väri ja koko oli just sitä mitä pitikin! Myyjä sanoi sen olevan 100-vuotias, ihan emme ehkä itse usko tuohon, mutta vanha se on, ja pääasia että on nätti.


Nyt mä saan kivasti siihen koristeita esille ja hylly on kuin tehty tuohon kohtaan. Sen kunniaksi asettelin oikeastaan syksyn ekat kynttilät ympäri kotia, voi kun täällä onkin nyt kiva syksyinen tunnelma. Olisipa ympäri vuoden pimeys/valo tätä kuin nyt ja syyskuun. Niin että illalla tulee pimeää järkevään aikaan ja ehtii hetken kynttilöitä poltella.


Mun toinen ostos oli vanha puinen helmitaulu, joka tuli vauvan huoneeseen. Täytyy nyt yrittää lähipäivinä sekin huone kuvata, meillä ollaan jo niiin valmiita vauvan tuloon!


Vaihdoin muuten yöpöytäni valaisimen tuossa aiemmin. Ennen mulla oli tuossa pinkki valoroikka, mutta se siirtyy varmaan mun huoneeseen. Tilalle ostin Ikean valaisimen. Tuo "Tine K-henkinen"-varjostin on musta kiva, ja siihen sai tuollaisia lasisia jalkoja, joista pidän myös kovasti. Kummasti se huoneen ilme muuttuu jo yhdellä valaisimen vaihdolla.


Loppuun vielä kuva Oskusta, joka tietysti ihastui vanhaan täkkiin ja nukkuu siinä nyt päivittäin.

Mukavaa viikonlopunjatkoa,

-Henna-

tiistai 26. elokuuta 2014

Syksyn sävyjä olohuoneessa



Mä en kyllä ihan kokonaan kesästä vielä suostu luopumaan. Tai kesästä ehkä, mutta uskon että vielä se lämmin syksykin sieltä tulee niin kuin vuosi sitten. Silloin ainakin elokuun lopussakin oli tosi lämpimiä päiviä. Satakoon nyt hetken, mutta kyllä se siitä taas. Itseasiassa nytkin täällä pilkistää aurinko!

Mulle tuli tänään postissa huutonetistä huudettu ihana ruskea vanha viltti, ja siitä inspiroituneena vaihdoin muutenkin vähän syksyn sävyjä olohuoneeseen. Vaikka värikkäät turkoosi, pinkki, ym onkin mun suosikkeja, niin kyllä vähän vaihtelun vuoksi pitää tekstiilejä vaihtaa näin syksyllä. 
Kauhean tummaa tai yksiväristä meille ei tule siltikään, mutta vähän violettia, tummanvihreää ja ruskeaa.

Toki myös lyhtyjä piti kaivaa esiin, vaikka ihan vielä en ole päässyt kynttilöitä polttamaan. Mä menen nykyään niin aikaisin sänkyyn, että ei oikein ehdi vielä kynttilöitä poltella. Jotenkin kaipaan jopa sitäkin että aamulla voi laittaa kynttilät päälle. Alkusyksystä se on vielä ihanaa, ennen kuin iskee se kamala liian pimeä...




Mun vanha nojatuolikin on nyt oikein osuvan värinen tähän kauteen, sekä vanha sivupöytä.



Sienetkin pääsi ikkunalaudalle ja divaanille lampaantalja.

Nyt meillä tuoksuu uunissa karjalanpaisti, Miki odottaa lähtöä kaverin synttäreille ja mä ajattelin tarttua tuohon puulaatikon päällä odottavaan käsityöhön.

-Henna-

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Vanhan talon maalaus


Meidän talon maalaus-projekti jatkuu aina vaan, mutta voiton puolella ollaan kuitenkin.
Talon korkeat päädyt, ja pihanpuoli on maalattu, radanpuolelta puuttuu vielä noin puolet, josta siitäkin tosin on puolet varmaan jo rapsuteltu kuitenkin.


Tänä kesänä oli ehdottomasti tarkoitus saada maalaus-urakka loppuun, mutta mun yllättävä raskaus pistikin suunnitelmat uusiksi. Minä en nimittäin tuolla paljoa tikkailla keiku, ja ison talon maalaus on lähinnä miehen harteilla yksinään. Sääkin vaikuttaa tässä hommassa eniten, mä nyt toivon että vielä riittäisi kelejä maalaamiseen tänä syksynä. No, ei ainakaan ensi viikolla kun katsoo säätiedotuksia, pelkkää vesisadetta aina vaan...


Suurinosa urakasta tehtiin viime kesänä nosturilla. Me saatiin Museovirastolta avustus tähän projektiin. Avustuksella vuokrattiin nosturi, ostettiin maalit, teetettiin kahden tuhotun ulko-oven tilalle uudet ovet. Toissa kesänä palkkasimme myös "ammattilaisen" korjaamaan kuisteja, mutta sehän oli ihan täys fiasko, joten enää ei samaa virhettä tehdä.
Moni asia on siis viivyttänyt näitä meidän hommia, mistä pienin syy ei ole arkielämä lasten kanssa.


Talo alkaa kuitenkin näyttämään tosi upealta, ja olen hirmuisen tyytyväinen edelleen talon uuteen väriin. Värihän päätettiin yhdessä Museoviraston kanssa, aikakauteensa sopivan väriseksi. Seiniin kellertävän ruskeaa ja koristeosiin ja kuisteihin maitosuklaan-ruskeaa, tosi pehmeä ja kotoisa väriyhdistelmä.

Maalina olemme käyttäneet Uulan Petrooliöljymaalia. Kyseinen maalihan on saanut sekä kehuja että haukkuja ainakin nettien keskustelupalstoilla. Toiset sanoo että helppo maali joka pysyy hyvin, toiset sanoo että maali tippuu heti alas.
No me ollaan kyllä tykätty! Maali on todella helppo, yksi paksu maalauskerta riittää, luojan kiitos! Maali on riittoisaa, ja vaikka sen väitetään olevan kallista, en ole samaa mieltä. Se on niin riittoisaa että tulee mielestäni nopeasti halvemmaksi kuin muut maalit. Me ei oikeasti olla edes montaa 9 litran pönikkää käytetty tähän taloon vaikka pinta-alaa on noin paljon. Seinissä maali on myös kestänyt, tosin tuo tummempi on haalistunut harmillisen nopeasti.


Vanhan maalin rapsutteluhan me aloitettiin alkuun ihan liian rankalla ja hitaalla menetelmällä. Me nimittäin luultiin että kaikki maali pitää poistaa alta. Onneksi saatiin pian asiaan uutta tietoa, pelkkä irtoavan maalin poisto riittää. Johan muuten nopeutui työtahti tuon tiedon jälkeen! En tiedä onko sama juttu jos pohjalla on joku muovimaali, tuskin. Meillä talo oli kuitenkin maalattu onneksi öljymaalilla, joten se sai jäädä alle suojaamaan puuta. Uuden kerroksen maalaaminenkin helpottuu kun ei joka ikistä koloa tarvitse peittää, vanhan maalin suojatessa jo tarpeeksi.
Lautoja ollaan vaihdeltu hyvin vähän. Jotain tippalistaa ym saa vielä vaihtaa, mutta missään ei tunnu olevan hometta niin että olisi mikään kiire. Nähtävästi seinälaudoitus on uusittu kuitenkin melko äskettäin.
Kuisteja olemme toki purkaneet sitten ahkerammin, parissa kuistissahan oli ihan iso reikä lattiassa, ja ne piti lasten takia ihan alussa korjata. Kuistien lopputyöt jää ensi kesään. Koristeosia puuttuu vielä paljon, ja keskikuistissa tukipalkkeja täytyy vaihtaa, mikä onkin sitten isompi juttu. Eli hommaa riittää, mutta ollaan me jo voiton puolella kun jälleen katsoo mistä lähdettiin vuonna 2011! Vitsi kun tekee hyvää palata näihin kuviin, eikä aina vaan valittaa mitä on tekemättä...


Mies on myös ahkeroinut meille aitaa pohjoispäätyyn, tänään se alkoi oikeasti jo näyttämäänkin aidalta.


Perinteiseen rima-aitaan päädyttiin, niinkuin täällä jo aiemmin kerroin. Ei ostettu mitään valmiita aitaelementtejä, vaan mies rakenteli tämän rima kerrallaan itse. No, ei se ihan viivoitinsuora ole, mutta mitäs sitten. Ollaan tosi tyytyväisiä. Tuo kun on se puoli mistä ihmiset edelleen kävelee eniten pokkana läpi. Portti vielä puuttuu ja laudat loppui kesken. Maalauskin jää ensi kesään. Yritetään myös kovasti miettiä että miten tuohon toteutetaan pensasaitaa, mutta niillä ei ole kiire.

Myös mun huone etenee, katon rapsuttelu, eli se rasittavin ja hitain homma on viimeistelyä vailla valmis. Ensi viikolla maalia kattoon ja sitten tapettia seinään, jee!

-Henna-
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...